Elisa istui rannalla kuunnellen meren ääniä. Tytöllä oli uimapuku mukana, mutta veteen hän ei kuitenkaan uskaltanut. Elisa rakasti merta. Kun he olivat muuttaneet sen rannalle, Elisa iloitsi ja istui aina iltaisin sen rannalla. Meri oli levollinen ja Elisa tunsi olonsa turvalliseksi aina ollessaan sen luona. Meri oli Elisan ainut ystävä. "Elisa! Tulehan jo sisälle!" Elisan äiti, Margit huusi tyttärelleen. Elisa kääntyi ja näki äitinsä hymyilevät kasvot parvekkeelta. "Ihan kohta!" Elisa vastasi. Margit hävisi parvekkeelta. "Onneksi sain Deanin houkuteltua muuttamaan. Elisa rakastaa merta" Margit ajatteli itsekseen sulkiessaan parvekkeen ovea.

Elisa nousi ja kääntyi kohti taloa. Parin askeleen jälkeen tyttö kuitenkin kääntyi ja huiskutti kauas merelle. Elisa kääntyi ja lähti juosten sisään. Avatessaan ovea, tyttö kuuli kirkaisun sisältä. Elisa riuhtaisi oven auki ja juoksi äkkiä sisälle. Elisa tavoitti kirkunnan lähteen, joka oli Margit. "Mitä sä kiljut?" tyttö kysyi. "Tuolla! Tuolla on kaamea otus!" Margit huusi osoittaen suurta ämpäriä Elisan huoneen nurkassa. "Ups! Mä unohdin.." Elisa sanoi nolona ja käveli ämpärille. Sieltä kurkisti värikäs kala. "Moi Manu!" Elisa sanoi kalalle. "Manu?" Margit kysyi. "Niin niin... Sori, mä unohdin sen tänne... Mä vien sen kyllä takaisin.." Elisa sanoi nostaen ämpärin maasta. "Mitä sä muuten teet mun huoneessa?" Elisa kysyi ovelta. "Tulin etsimään uutta sanomalehteä" Margit vastasi. Elisa hymyili ja lähti ulos.

Elisa käveli rannalle ja kaatoi ämpärin veteen. Manu lähti uimaan hei pois, mutta kääntyi pian ja hyppäsi ilmaan. Elisa huiskutti sille ja lähti takaisin sisälle. Elisa käveli suoraan keittiöön. Dean, Elisan isä, istui keittiön pöydän ääressä lukien rillit nenällään päivän sanomalehteä, hörppien samalla kahvia. "Keititkö mullekkin?" Elisa kysyi isältään. "Ja mutsi etti tota lehtee.." Elisa sanoi virnistäen. "Joo, keitin sullekin lehden, ja mitä Margit tällä kahvilla tekee?" Dean sanoi nostaen katseensa lehdestä. "Eh... Siis mä sanoin: Keititkö mullekkin kahvia ja että mutsi etti tuota lehteä," Elisa sanoi painottaen sanoja kahvia ja lehteä. "Ahaa!" Dean sanoi. "Mutta mikäs se kirkaisu oli?" "Mutsi löys Manun..." Elisa sanoi, kaatoi kahvia kuppiinsa ja pakeni olohuoneeseen. "Jaa, että kenet?" Dean kysyi. "Unohda!" Elisa huusi avatessaan telkkaria. Summerland alkaisi tuota pikaa, ja Elisan oli pakko nähdä se. Seuraavalla viikolla koulussa ei muusta puhuttaisikaan kuin Summerlandin uusimmasta jaksosta.

Illalla Elisa katseli ulos huoneensa ikkunasta. Elisa oli välttämättä halunnut huoneensa merelle päin, ja siihenkös hänen vanhempansa olivat suostuneet. Elisa tuijotteli aina iltaisin merelle. Muita ystäviä Elisalla ei Annen lisäksi ollutkaan. "Meri on mun paras ystävä. Se ei tekis mulle ikinä mitään pahaa" Elisa ajatteli ennen nukkumaan menoa. Mutta tietäisipä Elisa kuinka väärässä hän onkaan! Elisa vaipui levolliseen uneen kuunnellen meren ääniä.